Tämän sivuston tarkoitus on tuoda selkeyttä irtisanomisaikoihin ja siihen liittyviin asioihin.
Irtisanomisaika tarkoittaa sitä aikaa, jolloin sopimus pysyy vielä voimassa irtisanomisen jälkeen. Ellei irtisanomisaikaa ole säädetty lailla eikä siitä ole erikseen sovittu, noudatetaan yleensä kohtuullisen irtisanomisajan vaatimusta.
Tämä aika voi vaihdella, ja se riippuu muun muassa sopimuksen tarkoituksesta, osapuolista, sopimusintresseistä ja irtisanomisen aiheuttamasta tarpeesta toiminnan uudelleenjärjestämiseen. Jos irtisanomisaika ei ole tarpeellinen, sopimus voidaan joskus päättää välittömästi ilman irtisanomisaikaa.
Tämä yleensä edellyttää molempien osapuolien hyväksyntää.
Irtisanomisaikaan vaikuttavat tekijöitä ovat työsopimuksen tai muun sopimuksen laatu. Näitä ovat esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja määräaikainen sopimus. Suomessa irtisanomisaikaan vaikuttaa myös se, että oletko työntekijä vai työnantaja. Samalla tavalla kuin asunnon vuokrauksessa vuokralaista suojellaan enemmän eli vuokranantajan irtisanoessa sopimus, on vuokralaisella enemmän aikaa etsiä uusi asunto kuin vuokranantajalla uusi vuokralainen.
Käydään näitä asioita läpi. Aloitaan eri sopimusmuodoista.
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus
Suurin osa työsopimuksista on toistaiseksi voimassa olevia. Samalla tavalla kuin vuokrasopimuskin, on myös työsopimus voimassa kunnes toinen osapuoli sen haluaa purkaa. Tämän tyylisessä sopimuksessa irtisanomisaikaan vaikuttaa se, kuinka kauan sopimus ehtii kestää. Mitä pidempään sopimus kestää, sen pidemmät ovat myös irtisanomisajat eri osapuolille.
Voit lukea sopimuksesta lisää täältä.
Määräaikainen työsopimus
Paljon myös käytetään määräaikaisia työsopimuksia. Vuokra-asunnoissa näkee myös paljon vähintään vuoden määräaikaisia sopimuksia, minkä jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Erona tässä on edellä mainittuun sopimustyyppiin se, että sopimuksen kesto on sidottu tietyn pituiseksi. Se voi tarkoittaa tiettyä määrää päiviä tai sitten tietyn työn suorittamista, kuten urakkaa. Sopimus voi olla myös laadittu korvausluontoiseen tyyliin eli sopimuksen kesto voi olla toisen työntekijän sairasloman tai vuorotteluvapaan kestoinen.
Määräaikaisessa sopimuksessa irtisanomisaika täytyy erikseen määritellä, joten se kannattaa sopimukseen pyytää, kun sitä laaditaan. Mikäli sellaista kohtaa sopimuksesta ei löydy, ei sopimusta voi irtisanoa ennen sen täyttymistä. Joskus näissä tilanteissa on myös mahdollista liittää sopimukseen sakko, kuten vuokrasopimuksen ennen aikaisesta rikkomisesta seuraava vuokravakuuksien menetys.
Lisää tietoa määräaikaisesta työsopimuksesta löydät täältä.
Sopimuksen purkaminen
Joskus on mahdollista myös purkaa työsopimus. Lue täältä lisää kuinka työsopimuksen purkaminen tapahtuu ja milloin se on mahdollista.
Irtisanomisajat eri osapuolille
Katsotaan seuraavaksi mitkä ovat irtisanomisajat työntekijälle ja työnantajalle. Täytyy muistuttaa myös tässä välissä, että kannattaa ensisijaisesti katsoa aikoja omasta työsopimuksesta, sillä ne voivat olla eriävät kuin yleisesti käytetyt.
Irtisanomisaika työnantaja
Nämä irtisanomisajat ovat Suomessa yleisesti käytettyjä aikoja. Kannattaa huomata, että työnantajaa koskee suuremmat vaihtelut irtisanomisajoissa kuin työntekijää. Tässäkin tapauksessa työsuhteen kesto vaikuttaa myös irtisanomisajan pituuteen.
Ajat ovat seuraavat:
- Enintään yhden vuoden mittainen eli yksi vuosi tai sen alle, tarkoittaa 14 päivän irtisanomisaikaa
- Yli vuoden mittainen, mutta enintään neljä vuotta kestänyt työsuhde tarkoittaa yhden kuukauden mittaista irtisanomisaikaa
- Yli neljän vuoden, mutta enintään 8 vuoden mittainen irtisanomisaika tarkoittaa kahden kuukauden irtisanomisaikaa
- Yli kahdeksan vuoden, mutta enintään 12 vuoden pituinen työsuhde tarkoittaa neljän kuukauden irtisanomisaikaa
- Yli 12 vuoden pituinen työsuhde tarkoittaa kuuden kuukauden irtisanomisaikaa
Työnantajalla on myös mahdollisuus antaa työntekijälle vapautus irtisanomisajasta, mutta hän joutuu silti maksamaan palkan ja muut korvaukset siltä ajalta aivan normaalisti. Toki tästäkin asiasta voi sopia työntekijän kanssa erikseen, jos jokin muu ratkaisu sopii paremmin molemmille osapuolille.
Irtisanomisaika työntekijä
Työntekijää koskevat yleiset irtisanomisajat Suomessa ovat huomattavasti yksinkertaisemmat. Työntekijänkin kannattaa ensin tarkistaa työsuhdetta koskeva työsopimus sekä alan työehtosopimus. Näistä voi löytä eriävät ajat kuin alla mainitut. Lisäksi kannattaa tarkistaa, että oma sopimus on todella irtisanottavissa eikä esimerkiksi määräaikainen.
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat sen seuraavat.
- Enintään viisi vuotta kestänyt työsuhde voidaan irtisanoa 14 päivän irtisanomisajalla.
- Yli viisi vuotta kestänyt työsuhde voidaan irtisanoa kuukauden irtisanomisajalla.
Lue myös nämä kirjoitukset, jos olet jossain seuraavassa tilanteessa:
Näiden tilanteiden kohdalla on säädetty erityisistä irtisanomisajoista.
Irtisanomisajan laskeminen
Irtisanomisaikaa ryhdytään laskemaan irtisanomisilmoituksen jättämisen tavasta riippuen. Parasta on tehdä irtisanomisilmoitus henkilökohtaisesti, sillä silloin irtisanomisaika alkaa heti seuraavana päivänä.
Oletetaan, että irtisanomisaika olisi 14 päivää esimerkkitapauksessa. Työntekijä päättää irtisanoa työsuhteensa kuun ensimmäinen päivä (tai ilmoittaa sen päättymään kuukauden 1. päivä). Silloin työsuhde päättyy 15. päivä samaa kuuukautta.
Mikäli irtisanomisaika on pidempi eli lasketaan kuukausissa, silloin käytetään kuukauden järjestysnumeroita. Käytännössä siis jos sinulla on kuukauden irtisanomisaika niin työsopimuksesi päättyy seuraavan kuun numeroltaan vastaavana päivänä kuin irtisanomisaikasi on alkanut. Mikäli kuussa ei ole samaa päivää, jossa irtisanomisajan pitäisi päättyä, katsotaan se päättyneeksi kuukauden viimeisenä päivänä.
Otetaan vielä esimerkki tästä. Eli jos irtisanot sopimuksesi kuukauden 1. päivä ja sinulla on kuukauden irtisanomisaika, päättyy sopimuksesi seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä.
Mikä johtaa irtisanomiajan alkamiseen
Katsotaan seuraavaksi tarkemmin tilanteita mitkä johtavat irtisanomisajan alkamiseen. Näitä ovat tietysti luonnollisesti työntekijän irtisanoutuminen, työntekijän irtisanominen työnantajan toimesta tai sopimuksen määräaikaisuuden umpeutuminen ja siinä ilmoitetun irtisanomisajan alkaminen.
Irtisanominen
Suomessa irtisanominen ei ole helppoa ja siihen vaaditaan erittäin pätevä syy tai syitä. Näitä ovat yrityksen tuotannolliset tai taloudelliset syyt, mikä edellyttävät sitä, että henkilökuntaa joudutaan vähentämään, jotta yritys voisi toimia. Lisäksi irtisanomiseen voi johtaa työntekijän oma toiminta.
Työntekijän toimet, jotka johtavat irtisanomiseen, voivat olla seuraavia (wikipedian mukaan):
- työtehtävien tekemättä jättäminen tai niiden tekeminen puutteellisesti
- lojaliteettivelvollisuuksien rikkominen
- perusteeton työstä kieltäytyminen
- luvaton poissaolo tai työaikojen noudattamatta jättäminen
- epäasiallinen käyttäytyminen työnantajaa tai asiakkaita kohtaan
- sellainen vapaa-ajalla tapahtuva toiminta, joka vakavasti horjuttaa osapuolten välistä luottamusta.
Työntekijälle tulee kuitenkin rikkeistä ja rikkomuksista huolimatta ensin toimittaa varoitus, jotta hän voisi korjata toimenpiteitään. Irtisanomispäätöstä tehdessä täytyy myös ottaa huomioon työnantajan ja työntekijän väliset kokonaisolosuhteet.
Irtisanoutuminen
Suomessa työntekijä voi irtisanoutua toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta ilman laissa määrättyjä perusteita, mutta hänen tulee noudattaa sopimuksen mukaista irtisanomisaikaa. Määräaikaisesta sopimuksesta irtisanoutuminen riippuu sopimuksesta, aina se se ei ole mahdollista.
Työntekijän tulee ilmoittaa irtisanoutumisestaan sekä koska haluaa työsuhteen päättyvän. Sitä seuraa irtisanomisaika. Irtisanomisajan päättyessä päättyy sopimus lopullisesti.
Lue myös nämä kirjoitukset:
Irtisanomisilmoituksen toimittaminen
Työsopimus päätetään irtisanomisilmoituksella. Se voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Voit ladata kirjallisen version lomakkeesta täältä. Suosittelemme toimittamaan sen kirjallisesti sekä aina henkilökohtaisesti suoraan työnantajalle tai hänen edustajalleen, normaalisti siis lähimmälle esimiehellesi.
Ilmoituksen voi myös toimittaa postissa kirjeitse, sähköpostilla tai muulla tavalla sähköisesti. Lisäksi voit hoitaa asian myös puhelimessa tai jopa tekstiviestillä, mihin emme kuitenkaan kannusta.
Työntekijän kannattaa aina varmistaa, että ilmoitus on mennyt perille ja pyytää siitä kuittausta. Sen takia henkilökohtainen ilmoitus toimii aina parhaiten. Silloin ei myöskään ilmoituksessa ole viiveitä, kuten postia käyttämällä.
Mikäli käytät postia tai irtisanoudut muulloin kuin normaalina työaikana, kannattaa varautua viiveeseen. Lomalla tai muuten työstä poissaollessa kannattaa ehdottomasti hoitaa irtisanoutuminen vähintään puhelimella.
Irtisanomisajat eri tilanteissa
Irtisanomiseen, irtisanoutumiseen ja irtisanomisaikoihin voivat vaikuttaa myös erilaiset tilanteet. Näitä ovat esimerkiksi koeaika, lomautus, hoitovapaa, vuosiloma, sairasloma ja äitiysloma. Katsotaan näitä seuraavaksi. Voit myös katsoa lisää vaihtoehtoja sivuston arkistoista.
Irtisanomisaika koeajalla
Työsopimukseen voidaan kirjata koeaika tai siitä voidaan sopia suullisesti. Koeaika on loistava keksintö, sillä silloin työsopimusta ei tarvitse irtisanoa, vaan kumpi tahansa osapuolista voi purkaa sen päättyävksi heti. Tosin se päättyy kuitenkin vasta sen päivän päättyessä kun ilmoitus on tehty toiselle osapuolelle.
Koeajalla ei siis tarvitse noudattaa irtisanomisaikaa. Paitsi, jos niistä on kirjattu erikseen sopimukseen. Sopimusta ei voi myöskään purkaa epäasiallisilla perusteilla.
Irtisanomisaika lomautuksen aikana
Irtisanomisaika ja sairasloma
Irtisanomisaika ja vuosiloma
Työnantaja voi ajoittaa irtisanomisajan vuosiloman kanssa päällekäin, kunhan vain noudattaa vuosilomalain säännöksiä lomakaudesta sekä loman ilmoitusajankohdasta. Näistä voi tietysti sopia työntekijän kanssa erikseen, jos molemmat osapuolet haluavat työntekijän viettävän irtisanomisajan lomalla.
Työntekijän on vaikeampi ajoittaa irtisanomisaikaa vuosilomalle, koska ei voi itse määrittää sen ajankohtaa (tämä riippuu tietysti työpaikasta). Asiasta voi kuitenkin tässäkin tapauksessa sopia työnantajan kanssa.
Vuosilomalla irtisanoutuessa voi tietysti osan irtisanomisajasta viettää vuosilomalla.
Irtisanomisaika ja vuokratyö
Lue tarkempi kirjoitus vuokratyöstä ja irtisanomisesta täältä.
Mihin irtisanominen vaikuttaa
Irtisanominen tai irtisanoutuminen vaikuttaa muutamiin eri asioihin, jotka sinun tulisi ottaa huomioon. Listasimme tähän asioita.
Työntekovelvollisuus
Työntekijällä on vielä irtisanomisajan aikana velvollisuus toimia samalla kuin normaalistikin työsuhteen aikana. Hän on velvollinen tekemään työtä ja oltava läsnä tai työnantajan tavoitettavissa irtisanomisaikana. Normaalit oikeudet sekä velvoitteet sitovat häntä myös illoin.
Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus vapauttaa työntekijä näistä velvoitteista, mutta silloin kuitenkin hänellä on oikeus saada irtisanomisajalta sopimuksessa sovittu palkka sekä muut luontoisedut. Näiden luopumisesta voi työntekijä ja työnantaja tehdä yhteisen sopimuksen.
Työnantajaa koskevat myös kaikki normaalit työsuhteen velvoitteet sekä oikeudet irtisanomisajan aikana.
Lojaliteettivelvollisuus
Työntekijöillä on ns. lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan irtisanomisaika sekä silloinkin, kun hänet on vapautettu työstä. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä ei saa harjoittaa kilpailevaa toimintaa ellei asiasta ole erikseen sovittu.
Irtisanomisaika palkka
Irtisanomisaikana työnantajan täytyy maksaa normaalia palkkaa sekä tarjota muut luontoisedut ja korvaukset. Koska irtisanomisaika on normaalia työaikaa, täytyy siitä myös maksaa sillä tavalla. Vaikka työnantaja antaisi sinulle vapautuksen työnteosta, joutuu hän silti maksamaan palkan ja muut korvaukset.
Viimeinen palkka maksetaan normaalisti työsuhteen viimeisenä päivänä tai sitä lähimpänä normaalina olevana yrityksen yleisesti käyttämänä maksupäivänä. Siihen ns. lopputiliin tulisi kuulua kaikki sinulle kuuluvat korvaukset palkan lisäksi, kuten lomakorvaus.
Jos palkkaa ei kuulu tai yritys ei ole maksanut niitä ajoissa, kannattaa lukea tämä kirjoitus palkkasaatavista.
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Irtisanomisaikaa tulee noudattaa lähtökohtaisesti. Tietysti joskus käy niin, että toinen osapuoli ei sitä tee. Katsotaan tässä kohdassa mitä silloin tapahtuu. Aloitetaan työantajasta.
Jos työnantaja ei noudata irtisanomisaikoja, joutuu hän suorittamaan työntekijälle täyden sopimuksen mukaisen palkan ja kaikki siihen sisältyvät luontoisetuudet ja lomakorvaukset koko irtisanomisajan ajalta. Jos korvaukset ovat myöhässä, voi työnantaja joutua maksamaan myös odotusajan palkan.
Jos työntekijä jättää noudattamatta irtisanomisaikaa, on hän velvollinen korvaamaan työnanajalle rahallisesti irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan vahingonkorvauksena. Työnantaja voi myös pidättää tämän summan työntekijän palkasta tai ns. lopputilistä.
Osittainen irtisanomisajan noudattamatta jättäminen täytyy korvata vastaavalla osalla irtisanomisajan palkassa, oli rikkoja kumpi tahansa osapuolista.
Tarkista muut kirjoitukset
Voit tarkistaa irtisanomisaikoihin, irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen liittyviä asioita arkistoja selaamalla tai käyttämällä sivupalkissa olevaa hakua.