Irtisanomisajat on määritelty yleensä työsopimuksen teon yhteydessä. Mikäli näitä ei ole määritelty käytetään laissa määriteltyjä irtisanomisaikoja. Irtisanomisaika on normaalia työsuhdetta ja lain mukaan työnteko jatkuu siis normaalina.
Työnantaja voi kuitenkin halutessaan vapauttaa työntekijän velvoitteesta. Näissä tilanteissa palkanmaksu velvollisuus kuitenkin säilyy. Vastaavasti jos työntekijä ei täytä työsuhteen velvollisuuksia irtisanomisajan aikana, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajalta kertyneen palkkatulon verran korvausta.
Irtisanomisaika liikkeen luovutus tapauksissa on hieman erilainen verrattuna niin kutsuttuihin normaaleihin irtisanomisaika käytäntöihin. Liikkeen luovutuksensaaja ei esimerkiksi saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella.
Irtisanominen on kuitenkin mahdollista ja sallittua, jos siihen on irtisanomisperuste.
Tapauksissa joissa työnantajan luovuttaessa liikkeensä sekä toistaiseksi voimassa olevassa sekä määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos tieto luovutuksesta on saatu työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Mikäli työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, saa työntekijä irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen kun tieto luovutuksesta on saatu.
Liikkeen luovutuksen yhteydessä liikkeen luovuttajalla ja luovutuksensaajalla on tiedottamisvelvoite. Vastaanottavalla yrityksellä on myös velvollisuus vuoropuheluun henkilön edustajien kanssa. Jos liikkeen luovutuksella on henkilöstövaikutuksia, niistä täytyy käydä yhteistoimintaneuvottelut.
Irtisanomisaika liikkeen luovutus tapauksissa on siis pääsääntöisesti kuukauden verran.
Työntekijällä on mahdollisuus päättää työsopimuksensa esimerkiksi luovutuspäivään. Työsuhde säilyy kuitenkin näissäkin irtisanomisajoissa samanlaisena eli työnantajalla sekä työntekijällä on velvoitteita toisiaan kohtaan.
Työnantaja voi halutessaan vapauttaa työntekijän velvoitteesta, mutta palkka ajalta on silti maksettava. Mutta työntekijä ei voi pitää irtisanomisaikaa esimerkiksi lomana. Mikäli työntekijä laiminlyö irtisanomisaikaa on hän korvausvelvollinen työnantajalle.