Suomi ei ole pärjännyt aivan viime vuosina enää aivan samaan malliin PISA-tuloksissa, kuin mihin aiempina vuosina on totuttu. Suomi oli monena vuonna jopa PISA-tulosten kärjessä, mutta nyt Suomessakin joudutaan pohtimaan uusia tapoja uudistaa koulutusta.
Yksi selkeä trendi on koulutuksen digitalisoituminen.
Pelillistämisellä yhä useampi saadaan motivoitumaan
Koulutuksen digitalisoimisessa on hyödynnetty paljon pelillistämistä. Peleistä on tuotu paljon elementtejä, jotta yhä useampi saadaan motivoitumaan uuden oppimisesta. Vaikutuksia on otettu jopa nettikasinoiden peleistä, jotka ovat tunnettuja mukaansatempaavuudesta. Esimerkiksi mrbet tarjoaa paljon erilaisia mukaansatempaavia kasinopelejä, jotka saavat houkuttelevat palaamaan pelien ääreen jatkossakin. Samanlaisia elementtejä voidaan hyödyntää oppimista tukevissa peleissä.
Pelillistämisen avulla voidaan luoda oppimisympäristöjä, jotka ovat sekä viihdyttäviä että tehokkaita. Oppimispeleissä käytetään usein palkitsemisjärjestelmiä, tasoja ja haasteita, jotka pitävät opiskelijat kiinnostuneina ja sitoutuneina. Tämä lisää oppimisen mielekkyyttä ja auttaa säilyttämään opiskelumotivaation pitkällä aikavälillä. Myös yhteistyö- ja kilpailuelementit voivat edistää aktiivista osallistumista ja parantaa oppimistuloksia. Kilpailuelementit ja palkitsemisjärjestelmät ovat tuttuja myös nettikasinoilta.
Digitaaliset oppimisympäristöt ja luokkahuoneet
Teknologian kehitys on muuttanut merkittävästi perinteisiä opetusmenetelmiä, tuoden mukanaan digitaalisia työkaluja, jotka rikastuttavat oppimiskokemusta ja tukevat opetusta. Oppimisalustat, kuten Sanoma Pron “Oppi&ilo” ja “Kampus”, tarjoavat opettajille ja oppilaille helppokäyttöisiä työkaluja materiaalin hallintaan, tehtävien antamiseen ja edistymisen seuraamiseen. Näiden alustojen avulla oppiminen on entistä joustavampaa, sillä oppilaat voivat opiskella omaan tahtiin ja paikasta riippumatta.
Virtuaaliset luokkahuoneet, joista mainittakoon Google Classroom ja Microsoft Teams, mahdollistavat reaaliaikaisen vuorovaikutuksen opettajien ja oppilaiden välillä. Ne voivat tukea etäopetusta, mikä on erityisen tärkeää silloin, kun koululle ei voida saapua samaan aikaan. Interaktiiviset opetusmateriaalit, kuten video-oppitunnit ja simuloinnit tekevät oppimisesta lisäksi monipuolisempaa ja sitouttavampaa. Samalla niiden käyttäminen opettaa myös käyttämään digitaalisia järjestelmiä, mikä on erityisen tärkeää nykyajan työelämässä.
Digitaaliset työkalut tukevat yksilöllistä oppimista ja edistävät yhteistyötä ja vuorovaikutusta oppilaiden kesken. Sanoma Pro on vienyt digitaalista oppimista myös ulkomaille ja sillä on tytäryhtiöitä eri puolilla Eurooppaa. Tämä osoittaa, kuinka suomalaiset oppimisratkaisut voivat toimia menestyksekkäästi kansainvälisillä markkinoilla, edistäen laadukasta ja tasa-arvoista opetusta globaalisti.
Opettajienkin on pitänyt oppia uusia taitoja
Teknologian käytön lisääntyminen koulutuksessa on muuttanut merkittävästi opettajien roolia. Opettajienkin on pitänyt opetalla aivan uudenlaisia taitoja, ja uusi teknologia on voinut aluksi tuntua vieraalta pidempään alalla toimineille opettajille. Perinteisestä tiedonvälittäjästä on siirrytty kohti ohjaajan ja fasilitaattorin roolia, jossa opettajat tukevat oppilaiden itsenäistä ja aktiivista oppimista.
Nykyisessä digitaalisessa ympäristössä opettajien on hallittava seuraavat taidot
- Tekninen osaaminen: Opettajien on opeteltava käyttämään oppimisympäristöjä ja muita alustoja, jotta opettaminen onnistuu sujuvasti ja vakuuttavasti.
- Digitaalinen pedagogiikka: Opettajien on osattava soveltaa teknologiaa pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sopivien työkalujen valitsemista.
- Datan lukeminen: Digitaaliset alustavat tarjoavat opettajille enemmän dataa siitä, miten opiskelijat edistyvät. Datan perusteella opettaja voi kehittää opettamista ja satsata enemmän huomiota vaativiin tehtäviin.
- Jatkuva oppiminen: Teknologia kehittyy nopeasti, joten opettajien on sitouduttava elinikäiseen oppimiseen. Usein pitkien kesälomien jälkeen onkin omaksuttava muutokset oppimisalustoilla.
Opettajien rooli on muuttunut myös yhä enemmän yhteistyöhön suuntautuneeksi, sillä he toimivat usein yhdessä kollegoidensa kanssa kehittäen ja jakamalla parhaita käytäntöjä digitaalisten työkalujen käytössä. Parhaimmillaan tämä voi kehittää opettamista uudelle tasolle, mutta haasteitakin on olemassa, kun niin moni asia muuttuu lyhyen ajan sisään.
Valmistaa opiskelijat työelämään
Teknologian integroiminen opetukseen on vaikuttanut merkittävästi oppilaiden digitaalisten taitojen kehittymiseen ja heidän kykyynsä oppia itsenäisesti. Digitaalisten työkalujen ja resurssien käyttö on tullut arkipäiväiseksi, mikä on auttanut oppilaita kehittämään tärkeitä taitoja, kuten tietojen hakemista, digitaalista lukutaitoa ja ohjelmistojen hallintaa. Nämä taidot ovat välttämättömiä nykyisessä ja tulevassa työelämässä, jossa teknologian rooli on yhä keskeisempi.
Teknologia on lisännyt myös oppilaiden mahdollisuuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppimisalustat ja digitaaliset tehtävät tarjoavat mahdollisuuden edetä omaan tahtiin, ratkaista ongelmia itsenäisesti ja seurata omaa edistymistään. Tämä kehittää oppilaiden ongelmanratkaisutaitoja ja valmistaa heitä kohtaamaan työelämän haasteet, joissa itsenäinen ajattelu ja vastuunotto ovat tärkeitä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki oppilaat eivät sopeudu yhtä hyvin teknologiaan perustuvaan oppimiseen. Osa oppilaista voi tarvita enemmän tukea ja ohjausta, erityisesti silloin, kun itsenäinen työskentely tuntuu haastavalta. Tässä onkin ollut yksi Akilleen kantapäistä Suomessa, kun kaikki eivät pysy mukana kelkassa. Opettajilla ei ole ollut riittävästi työkaluja korjata tilannetta.
Digitaalisen oppimisen haasteita
Digitaalinen muutos on tuonut merkittäviä vaikutuksia koulutuksen tasa-arvoon ja saavutettavuuteen, mutta myös uusia haasteita. Teknologian avulla oppimateriaaleista on tullut helpommin saatavilla, mikä on parantanut mahdollisuuksia erityisesti syrjäisillä seuduilla ja aliedustetuissa sosiaaliryhmissä. Toisaalta esimerkiksi laitteiden, kuten tablettien ja tietokoneiden hankinta on herättänyt paljon puhetta myös epätasa-arvosta.
Pahimmillaan tämä voi johtaa koulutuksen eriarvoistumiseen, jos kaikilla oppilailla ei ole pääsyä tarvittaviin laitteisiin tai internet-yhteyksiin. Myös tietoturvaseikat ja opettajien kasvanut taakka ovat puhuttaneet. Monet opettajat ovat ilmaisseet, että opettajiin kohdistuva paine on liian suuri. Digitaalisten alustojen kautta myös opiskelijoiden vanhemmat tulevat nyt entistä useammin niin sanotusti ”linjoja pitkin” ja ilmaisevat tyytymättömyytensä.
Suomessa on herätty siihen, että kaikki uudistukset, joita opettamiseen on tehty, eivät ole olleet onnistuneita. Esimerkiksi ilmiöoppiminen, suuret luokkakoot ja erityisluokkien lopettaminen ovat saaneet kritiikkiä laajalti, myös opettajilta. Vaikka teknologia ja digitaaliset ratkaisut voivat kehittää opettamista ja oppimista, muiden ratkaisujen pitää tukee eteenpäin menemistä.