Kun toteutetaan irtisanomisia, on perusteiden oltava olennaisia. Suomessa on olemassa irtisanomisaika laki ja irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta harkittaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Työntekijää on kuultava ja hänelle on annettava varoitus ennen irtisanomista. Työnantajalla on myös velvollisuus selvittää olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muihin tehtäviin. Työnantajan on myös mahdollisesti koulutettava työntekijä uusiin tehtäviin.
Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.
Tällaisia syitä on kahdenlaisia: henkilöstä johtuvat syyt tai taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvissa irtisanomisissa työnmäärän on vähennyttävä viimeistään irtisanomisajan päättymistä seuraavasta päivästä lähtien.
Työsopimusta ei kuitenkaan voi irtisanoa, mikäli työntekijä on mahdollista kouluttaa uusiin tehtäviin. Perustetta irtisanomiselle ei ole jos työnantaja on juuri ennen irtisanomista tai heti sen jälkeen ottanut uuden työntekijän, vaikka yrityksen toimintaedellytykset eivät ole muuttuneet.
Henkilöstä johtuva irtisanominen tapahtuu yleensä kun rikotaan työsopimusta tai vakavasti laiminlyödään työsuhteeseen olennaisesti kuuluvia velvoitteita, eikä työntekijä enää pysty selviytymään työstään. Tällaisiksi syiksi luetaan esimerkiksi työtehtävien tekemättä jättäminen ja niiden tekeminen puutteellisesti tai huolimattomasti.
Tai liike- ja ammattisalaisuuksien vuotaminen, perusteeton työstä kieltäytyminen tai luvaton poissaolo, epäasiallinen käyttäytyminen työnantajaa tai asiakkaita kohtaan tai vapaa-ajalla tapahtunut toiminta joka vakavasti horjuttaa osapuolten välistä luottamussuhdetta.
Myös vuokratyöpaikoissa irtisanomisaika laki on käytössä.
Vuokratyö eroaa niin kutsutusta normaalista työstä vain niin että työaikaa ei ole yleensä määritelty, joten töitä ei yhtäkkiä enää saata vain tulla. Vuokratyössä työnantaja vuokraa työntekijänsä toisen työnantajan käyttöön. Työskentely tapahtuu yleensä työn vastaanottajan valvonnassa ja työnjohdon alaisuudessa. Vastaanottaja maksaa korvauksen työvoiman luovuttajalle, ei siis työntekijälle.
Laissa on siis säädetty tiettyjä kohtia koskemaan irtisanomisia. Useimmiten kuitenkin työnantaja ja työntekijä sopivat työsopimuksen solmimisen yhteydessä irtisanomisen ehdoista. Näihin käytetään usein pohjana laissa määriteltyjä irtisanomisaikoja, jotka vaihtelevat 14 vuorokaudesta kuuteen kuukauteen. Irtisanoutumistilanteissa työsuhde pysyy ennallaan vielä irtisanomisajan aikanakin.