Suomi on pitkään eronnut muusta Euroopasta uhkapelien sääntelyn osalta. Monien EU-jäsenvaltioiden avattua markkinansa yksityisille toimijoille, Suomen malli perustuu valtion ylläpitämään monopoliin. Veikkaus Oy, kansallinen uhkapeliyhtiö, on edelleen ainoa taho, jolla on lupa tarjota kasino- ja vedonlyöntipalveluja maassa.
Tätä yksinomaista kehystä on puolustettu keinona suojella kansanterveyttä ja hillitä ongelmallista uhkapelaamista. Euroopan unionin painostuksen kasvaessa ja suomalaispelaajien käyttäessä laajasti ulkomaisia sivustoja herää kuitenkin kysymys: Suojeleeko Suomi kansalaisiaan vai kiertääkö se EU:n periaatteita digitaaliaikakaudella?
Suomen ainutlaatuinen uhkapelijärjestelmä
Veikkaus Oy on ainutlaatuinen toimija Euroopassa. Se harjoittaa kaikkea laillista uhkapelitoimintaa Suomessa, online-kolikkopeleistä vedonlyöntiin ja arpajaisiin. Tämä rakenne syntyi vuonna 2017, kun kolme aiempaa toimijaa yhdistyivät ja koko ala koottiin yhden lipun alle tavoitteena minimoida haitat ja ohjata voitot yhteiskunnan hyväksi.
Toisin kuin muut Euroopan maat, jotka myöntävät toimilupia useille toimijoille, Suomi ei myönnä kilpailullisia toimilupia yksityisille yrityksille. Arpajaislaki (1047/2001) on tämän järjestelmän perusta, ja sisäasiainministeriö vastaa lainsäädännöstä ja poliisihallitus valvoo sen noudattamista.
Ulkomaisilla kasinoilla on mainontakielto. Monopolin ulkopuolisten tahojen markkinointi on laitonta. Tämä koskee myös affiliate-markkinointia, johon monet EU:n toimijat luottavat näkyvyytensä varmistamiseksi. Lisäksi maksupalvelujen tarjoajat on velvoitettu estämään maksutapahtumat Suomen asukkaiden ja luvattomien uhkapelisivustojen välillä.
Nämä toimenpiteet ovat tiukkoja, mutta ne eivät ole täysin estäneet pelaajia. Monet jatkavat ulkomaisten sivustojen käyttöä, koska ne tarjoavat parempia voittomahdollisuuksia, anteliaampia tarjouksia ja laajemman pelivalikoiman. Tästä huolimatta Suomen hallitus on pitänyt kiinni siitä, että monopoli on tehokkain tapa suojella kuluttajia ja vähentää uhkapelaamisesta aiheutuvia haittoja.
Kriitikot väittävät, että malli on vanhentunut. Digitaalisen viihteen kehittyessä myös käyttäjien odotukset muuttuvat. Heidän mukaansa Suomen järjestelmä rajoittaa innovaatioita ja vähentää pelaajien valinnanvaraa. Ruotsissa, Tanskassa ja muissa Pohjoismaissa jo käytössä olevan lisenssijärjestelmän käyttöönottoa keskustellaan osana vuoden 2026 uudistussuunnitelmaa.
Euroopan unionin oikeudellinen kanta
EU ei suoraan sääntele uhkapelejä, mutta odottaa jäsenvaltioiden noudattavan perusperiaatteita, kuten palvelujen vapaata liikkuvuutta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (TFEU) 56 artiklan mukaan rajat ylittävien digitaalisten palvelujen rajoitukset on perusteltava ja niiden on oltava oikeasuhteisia.
Euroopan unionin tuomioistuin (CJEU) on useissa tapauksissa katsonut, että monopolit voivat olla laillisia, mutta vain jos ne palvelevat selkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita ja niitä sovelletaan johdonmukaisesti. Maiden on osoitettava, että niiden rajoitukset eivät ole tarkoitettu kotimaisten toimijoiden taloudelliseen suojeluun.
Suomen malli on joutunut tämän tarkastelun kohteeksi. Vaikka maa väittää, että sen monopoli on olemassa riippuvuuden ehkäisemiseksi ja vastuullisen pelaamisen edistämiseksi, kriitikot sanovat, että sen täytäntöönpano on valikoivaa. Esimerkiksi hallitus estää maksut ulkomaisille sivustoille, mutta ei rankaise yksittäisiä pelaajia.
Epäjohdonmukainen täytäntöönpano voi heikentää Suomen oikeudellista asemaa. Jos rajoitukset vaikuttavat enemmän suojaavilta kuin ehkäiseviltä, ne voivat rikkoa EU:n lainsäädäntöä. Tämä on erityisen merkityksellistä, kun otetaan huomioon rajat ylittävien uhkapelialustojen nopea kasvu ja digitaalisten maksujärjestelmien lisääntynyt käyttö.
Useat jäsenvaltiot ovat jo siirtyneet monopoleista lisenssijärjestelmiin varmistaakseen EU:n sääntöjen noudattamisen. Näin ne ovat luoneet säänneltyjä ympäristöjä, joissa pelaajien suojelu on edelleen etusijalla, mutta yksityiset toimijat voivat silti tulla markkinoille.
Oikeudelliset harmaat alueet ja digitaalinen suvereniteetti
Suomen hallitus väittää, että uhkapelaaminen on kansanterveysongelma. Yhden operaattorin mallilla se väittää vähentävänsä ongelmapelaamiseen liittyviä riskejä, erityisesti haavoittuvissa ryhmissä. Tämä perustelu on yhdenmukainen SEUT-sopimuksen 52 artiklassa sallittujen poikkeusten kanssa, jotka sallivat rajoitukset yleisen järjestyksen vuoksi.
Täytäntöönpanomekanismit herättävät kuitenkin kysymyksiä. Verkkotunnusten estäminen ja maksurajoitukset ovat epäsuoria keinoja, joilla rajoitetaan pääsyä luvattomiin alustoihin. Vaikka nämä toimenpiteet ovat teknisesti laillisia, ne ovat harmaalla alueella, kun on kyse digitaalisista oikeuksista ja henkilökohtaisista vapauksista EU:ssa.
Monet suomalaiset pelaajat käyttävät edelleen ulkomaisia kasinoita ilman oikeudellisia seuraamuksia. Tämä paradoksi korostaa lain ja sen käytännön soveltamisen välistä ristiriitaa. Jos pelaajat voivat vapaasti käyttää ulkomaisia sivustoja, monopolin tarkoitus on kiistatta heikentynyt.
Myös markkinoiden oikeudenmukaisuus on kyseenalainen. EU:ssa toimivat operaattorit, joilla on voimassa oleva lisenssi muualla, väittävät, että niitä ei pitäisi estää tarjoamasta palveluita Suomessa. Nykyinen järjestely vääristää niiden mukaan kilpailua ja rajoittaa innovaatioita.
Vuoden 2026 uudistuksen odotetaan ratkaisevan nämä ongelmat. Lainsäätäjät harkitsevat siirtymistä lisenssimalliin, joka sallii tarkistettujen yksityisten operaattoreiden pääsyn Suomen markkinoille tiukkojen ohjeiden mukaisesti. Tämä voisi lähentää Suomea EU:n normeihin säilyttäen samalla kansalliset arvot.
Monopolimallin taloustiede
Veikkaus tukee vuosittain satoja miljoonia julkisiin hankkeisiin. Tuki kohdistuu muun muassa terveydenhuoltoon, koulutukseen, kulttuuriin ja urheiluun. Monopolin kannattajat väittävät, että uhkapelituottojen uudelleeninvestoiminen on painava syy nykyisen järjestelmän säilyttämiselle.
Taloudellisia haittoja on kuitenkin myös. Ulkomaiset kasinot vievät merkittävän osan Suomen rahapeleistä – rahaa, joka ei palaa valtiolle. Arvioiden mukaan luvattomasta pelaamisesta menetetään vuosittain kymmeniä miljoonia euroja verotuloja.
Liiketoiminnan kannalta Suomen malli voi myös estää investointeja. Kehittäjät, kumppanit ja markkinointitoimistot kohtaavat kasvua rajoittavia esteitä. Lisenssijärjestelmä voisi avata uusia taloudellisia mahdollisuuksia luopumatta vastuullisen rahapelaamisen periaatteista.
Myös kustannustehokkuus herättää huolta. Monopolin ylläpitäminen tiukalla sääntelyllä ja valvontamekanismeilla vaatii paljon resursseja. Lisensointi mahdollistaisi vastuun jakamisen useiden toimijoiden kesken, mikä voisi keventää viranomaisten taakkaa.
Pitkällä aikavälillä hybridimalli voisi tarjota molempien mallien parhaat puolet: valtion valvonnan kriittisillä alueilla ja kilpailun, joka edistää innovaatioita ja kuluttajien valinnanvaraa.
Palkat ja pelaajien käyttäytyminen
Yksi usein huomiotta jäävä mutta tärkeä tekijä, joka vaikuttaa Suomen online-rahapelimarkkinoiden kasvuun, on kansalaisten ostovoiman tasainen kasvu. Viime vuosina keskimääräiset palkat Suomessa ovat kasvaneet tasaisesti, mikä on mahdollistanut useammalle ihmiselle vapaa-ajan harrastusten, kuten online-kasinopelien, harrastamisen.
Korkeammat tulot ovat laajentaneet viihdepelien saatavuutta. Tämä on erityisen selvää nuorten aikuisten keskuudessa, jotka suosivat digitaalisia, tilauspohjaisia vapaa-ajanviettotapoja. Käytettävissä olevien tulojen kasvaessa korkean tuoton pelien ja eksklusiivisten bonusten vetovoima kasvaa.
Tämä käyttäytymisen muutos vaikuttaa suoraan markkinoihin. Pelaajat eivät vain kuluta enemmän, vaan vaativat myös parempia alustoja, nopeampia maksuja ja monikielistä tukea. Monet ulkomaiset kasinot ovat hyödyntäneet tätä räätälöimällä palvelunsa erityisesti suomalaisille käyttäjille.
Ostovoiman kasvu nostaa myös sääntelyviranomaisten panoksia. Kun alalle virtaa enemmän rahaa, tarve läpinäkyvälle, turvalliselle ja oikeudenmukaiselle sääntelylle kasvaa entisestään. Kaikissa uudistuksissa on otettava huomioon kuluttajien muuttuvat taloudelliset tottumukset.
Vaikka kansanterveys on ensisijainen huolenaihe, taloudellista käyttäytymistä ei voida sivuuttaa. Tehokkaan politiikan laatimiseksi on välttämätöntä ymmärtää, mikä ajaa pelaajat tiettyjen alustojen pariin.
Parhaat online-kasinot suomalaisille pelaajille
Vaikka Suomen lait kieltävät ulkomaisia operaattoreita markkinoimasta palveluitaan Suomen alueella, tämä ei ole estänyt pelaajia etsimästä vaihtoehtoja. Ulkomaiset sivustot houkuttelevat edelleen kävijöitä paremman pelivalikoiman, ylivoimaisen käyttökokemuksen ja nopeampien maksutapahtumien ansiosta.
Suomalaisille sopivan kasinon määrittää sen saatavuus. Nämä alustat tarjoavat kielitukea, hyväksyvät euromaksut ja tarjoavat paikallisia maksutapoja, kuten Trustly ja Skrill. Monissa on myös pohjoismaisiin aikavyöhykkeisiin räätälöity 24/7-asiakastuki.
Veikkauksen ulkopuolelle katsoville pelaajille suomalaisten pelaajien suosimien kasinoiden ymmärtäminen auttaa löytämään alustoja, jotka tarjoavat joustavia bonuksia, moderneja mobiilisovelluksia ja laajemman pelivalikoiman, mukaan lukien live-jakajapelit ja jackpot-kolikkopelit.
Sääntelyn näkökulmasta nämä alustat aiheuttavat ongelman. Vaikka ne ovat teknisesti luvattomia, monet toimivat Maltan tai Curaçaon kaltaisten arvostettujen lainkäyttöalueiden lisenssien nojalla. Tämä asettaa ne harmaalle alueelle – pelaaminen on laillista, mutta mainostaminen ei.
Niiden sisällyttäminen viralliseen lisenssijärjestelmään voisi auttaa ratkaisemaan tämän epäjohdonmukaisuuden. Se antaisi valtiolle mahdollisuuden valvoa toimintaa, kerätä veroja ja panna täytäntöön vastuullisen pelaamisen toimenpiteitä kuluttajia vieraannuttamatta.
EU:n tapaustutkimukset ja oikeudelliset opetukset
Useat EU-maat ovat kohdanneet samanlaisen valinnan. Esimerkiksi Ruotsi siirtyi vuonna 2019 monopolista säänneltyyn lisenssimalliin. Siirtyminen mahdollisti paremman valvonnan ja verotulojen kasvun ilman uhkapelaamiseen liittyvien haittojen lisääntymistä.
Malta on sen sijaan pitkään profiloitunut iGaming-keskuksena. Se myöntää lisenssejä sadoille operaattoreille ja tarjoaa puitteet rajat ylittävälle palvelutarjonnalle EU:n sisällä. Tämä lähestymistapa korostaa läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta ja tukee samalla alan kasvua.
EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö vahvistaa suhteellisuusperiaatteen tarvetta. Useissa tapauksissa tuomioistuin on katsonut, että kansallisten rajoitusten on oltava perusteltavissa selkeällä yleisellä edulla ja että niitä on sovellettava johdonmukaisesti. Kriitikot katsovat, että Suomen lähestymistapa ei aina täytä näitä vaatimuksia.
Tutkimalla muiden jäsenvaltioiden kokemuksia Suomi voi muotoilla tasapainoisen uudistuksen. Hyvin jäsennelty lisenssijärjestelmä voisi säilyttää kuluttajansuojan keskeiset elementit ja parantaa samalla kilpailukykyä.
Lainsäädännön yhdenmukaistaminen ei tarkoita kansallisen identiteetin poistamista, vaan oikeudenmukaisuuden varmistamista koko sisämarkkinoilla. EU:n tavoitteena ei ole määrätä yhdenmukaisuutta, vaan estää esteitä, jotka haittaavat epäoikeudenmukaisesti rajat ylittävää kauppaa.
Mitä seuraavaksi?
Vuoden 2026 uudistus on käännekohta Suomen uhkapelialalle. Kun lainsäätäjät punnitsevat vaihtoehtojaan, tulevaisuus näyttää todennäköisesti kompromissilta – lisenssijärjestelmältä, joka ylläpitää tiukkaa valvontaa ja ottaa samalla huomioon uuden markkinatilanteen.
Uudistuksen kannatus kasvaa. Pelaajat haluavat valinnanvaraa, operaattorit selkeyttä ja valtio hyötyy taloudellisesti. Näiden intressien tasapainottaminen on olennaista kestävän tulevaisuuden kannalta.
Lisenssijärjestelmän käyttöönotto ei tarkoita vastuusta luopumista. Oikeilla suojatoimilla on mahdollista luoda hallittu, eettinen ympäristö, joka silti edistää innovaatioita.
Se, edustaako nykyinen malli laillista porsaanreikää vai perusteltua vaatimusta digitaaliseen suvereniteettiin, riippuu siitä, miten uudistukset toteutetaan. Selvää on, että nykytilanne on yhä suuremman paineen alla.
Suomella on mahdollisuus määritellä uudelleen paikkansa Euroopan uhkapelimarkkinoilla. Haasteena on varmistaa, että kansalliset arvot ja EU:n velvoitteet voivat toimia rinnakkain verkossa, oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti.