WikiLeaks-perustaja Julian Assange on saanut luvan valittaa luovuttamisestaan Yhdysvaltoihin.
Britannian ylin oikeusaste päätti maanantaina, että hän voi viedä asiansa YK:n korkeimpaan oikeuteen.
Päätös on viimeisin askel Assangen pitkään jatkuneessa taistelussa välttää lähettämistä Yhdysvaltoihin vakoilusyytteen vuoksi WikiLeaksin salaisten asiakirjojen julkaisemisesta yli kymmenen vuotta sitten.
Hieman yli vuosi sitten Lontoon käräjäoikeuden tuomari hylkäsi Yhdysvaltojen luovuttamispyynnön sillä perusteella, että Assange todennäköisesti tappaisi itsensä, jos häntä pidettäisiin ankarissa vankilaoloissa Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltain viranomaiset vakuuttivat myöhemmin, että WikiLeaksin perustaja ei kohtaisi ankaria olosuhteita, jotka hänen asianajajiensa mukaan vaarantaisivat hänen fyysisen ja henkisen terveytensä.
Viime kuussa ylin oikeusaste kumosi alioikeuden päätöksen. Korkeimman oikeuden tuomarit Ian Burnett ja Timothy Holroyd sanoivat, että amerikkalaisten lupaukset riittävät takaamaan Assangen inhimillinen kohtelu.
Se sanoi, että Yhdysvaltojen lupaukset olivat “juhlallisia vakuutuksia, joita vaihdetaan hallitusten välillä ja ne sitovat kaikkia virkamiehiä ja syyttäjiä, jotka käsittelevat hra Assengen tapauksen olennaisia näkökohtia nyt ja tulevaisuudessa.”
Assangen asianajajat sanoivat, ettei näihin lupauksiin voi luottaa ja pyysivät Britannian korkeimmalta oikeudelta lupaa valittaa päätöksestä.
Maanantaina oikeus myönsi Assangelle valitusluvan.
He väittivät, että Yhdysvaltain hallituksen lupaus siitä, ettei Assange altistu äärimmäisille olosuhteille, oli merkityksetön, koska se oli ehdollinen ja sitä voidaan muuttaa Yhdysvaltain viranomaisten harkinnan mukaan.
Assangea, 50, on pidetty vankeudessa huipputurvallisessa Belmarshin vankilassa Lontoossa vuodesta 2019 lähtien, jolloin hänet pidätettiin, koska hän ei saapunut erilliseen oikeudenkäyntiin.
Ennen tätä hän vietti seitsemän vuotta Lontoon Ecuadorin suurlähetystössä. Assange haki suojaa suurlähetystöstä vuonna 2012 välttääkseen luovutusta Ruotsiin raiskauksia ja seksuaalisia ahdisteluja koskevien syytösten vuoksi.
Ruotsi luopui seksuaalirikostutkinnasta marraskuussa 2019, koska aikaa oli kulunut niin paljon.
Amerikkalaisten syyttäjien mukaan Assange vaaransi ihmishenkiä auttamalla laittomasti Yhdysvaltain armeijan tiedusteluanalyytikkoa Chelsea Manningia varastamaan WikiLeaksin myöhemmin julkaisemia salaisia diplomaattisähkeitä ja sotilastiedostoja.
Assangen lakimiehet väittävät, että heidän asiakastaan ei olisi pitänyt syyttää, koska hän toimi toimittajana ja häntä suojaa Yhdysvaltojen perustuslain ensimmäinen lisäys, joka takaa lehdistönvapauden.
Sanotaan, että hänen julkaisemansa asiakirjat paljastivat Yhdysvaltain sotilaallisia rikkomuksia Irakissa ja Afganistanissa.