Author: Andreas
Tämän sivuston tarkoitus on tuoda selkeyttä irtisanomisaikoihin ja siihen liittyviin asioihin. Irtisanomisaika tarkoittaa sitä aikaa, jolloin sopimus pysyy vielä voimassa irtisanomisen jälkeen. Ellei irtisanomisaikaa ole säädetty lailla eikä siitä ole erikseen sovittu, noudatetaan yleensä kohtuullisen irtisanomisajan vaatimusta. Tämä aika voi vaihdella, ja se riippuu muun muassa sopimuksen tarkoituksesta, osapuolista, sopimusintresseistä ja irtisanomisen aiheuttamasta tarpeesta toiminnan uudelleenjärjestämiseen. Jos irtisanomisaika ei ole tarpeellinen, sopimus voidaan joskus päättää välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Tämä yleensä edellyttää molempien osapuolien hyväksyntää. Irtisanomisaikaan vaikuttavat tekijöitä ovat työsopimuksen tai muun sopimuksen laatu. Näitä ovat esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja määräaikainen sopimus. Suomessa irtisanomisaikaan vaikuttaa myös se, että oletko…
Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Tällaisia syitä on kahdenlaisia: henkilöstä johtuvat syyt tai taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Henkilöstä johtuva irtisanominen tapahtuu yleensä kun rikotaan työsopimusta tai vakavasti laiminlyödään työsuhteeseen olennaisesti kuuluvia velvoitteita, eikä työntekijä enää pysty selviytymään työstään. Tällaisiksi syiksi luetaan esimerkiksi työtehtävien tekemättä jättäminen ja niiden tekeminen puutteellisesti tai huolimattomasti. Tai liike- ja ammattisalaisuuksien vuotaminen, perusteeton työstä kieltäytyminen tai luvaton poissaolo, epäasiallinen käyttäytyminen työnantajaa tai asiakkaita kohtaan tai vapaa-ajalla tapahtunut toiminta joka vakavasti horjuttaa osapuolten välistä luottamussuhdetta. Kun toteutetaan irtisanomisia, on perusteiden oltava olennaisia. Irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta harkittaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän…
Irtisanomisaika on riippuvainen siitä mitä työsopimuksessa lukee. Jos työsopimuksessa ei ole merkintää irtisanomisajasta, käytetään tällöin laissa määriteltyjä irtisanomisaikoja, jotka ovat riippuvaisia työsuhteen pituudesta. Irtisanomisaika on lyhyimmillään 14 vuorokautta ja pisimmillään 6 kuukautta. Laissa on kuitenkin määritelty että näitä irtisanomisaikoja käytetään vain jos työsopimuksessa ei ole muusta sovittu. Siksi osapuolten yhteinen sopimus on ratkaisevammassa asemassa. Useimmiten työsopimuksen solmimisen yhteydessä työnantaja ja työntekijä ovat itse määritelleet irtisanomisajan pituuden. Toisinaan työsopimus sisältää vain viittauksia työsopimuslakiin tai työsuhteessa noudatettavaan työsopimukseen. Kuitenkin joissain poikkeustapauksissa irtisanomisajat voivat vaihdella. Esimerkiksi irtisanomisaika työnantajan konkurssi tapauksissa on työsuhteen kestosta riippumatta 14 vuorokautta. Kun työsuhde irtisanotaan, on kumpikin osapuoli velvollinen…
Irtisanomisaika yrityssaneeraus tilanteissa on aina erityistapaus. Yrityssaneerauksen yhteydessä tapahtuva irtisanominen on siinä mielessä erityinen, koska irtisanomisen perusteena on se että työnantaja on saneerausmenettelyn kohteena. Työnantaja voi tällaisessa tilanteessa yrityssaneerauksen vuoksi irtisanoa työsopimuksen kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Tällaisissa irtisanomistilanteissa voidaan irtisanoa sekä toistaiseksi voimassa olevat että määräaikaiset työsopimukset. Irtisanominen on mahdollista ensinnäkin, kun irtisanomisen perusteena on saneerausmenettelyn aikana suoritettu toimenpide, joka on välttämätön konkurssiuhan vuoksi ja jonka takia työ tulee lakkaamaan tai vähenemään olennaisesti pysyvästi. Irtisanomisen voidaan katsoa olevan välttämätön myös silloin, kun sen katsotaan olevan säästötoimenpide konkurssin välttämiseksi. Irtisanomiset ovat mahdollisia myös saneerausohjelman vahvistumisen jälkeen. Tällaisissa tilanteissa irtisanominen saattaa tällöin…
Irtisanomisajat on määritelty yleensä työsopimuksen teon yhteydessä. Mikäli näitä ei ole määritelty käytetään laissa määriteltyjä irtisanomisaikoja. Irtisanomisaika on normaalia työsuhdetta ja lain mukaan työnteko jatkuu siis normaalina. Työnantaja voi kuitenkin halutessaan vapauttaa työntekijän velvoitteesta. Näissä tilanteissa palkanmaksu velvollisuus kuitenkin säilyy. Vastaavasti jos työntekijä ei täytä työsuhteen velvollisuuksia irtisanomisajan aikana, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajalta kertyneen palkkatulon verran korvausta. Irtisanomisaika liikkeen luovutus tapauksissa on hieman erilainen verrattuna niin kutsuttuihin normaaleihin irtisanomisaika käytäntöihin. Liikkeen luovutuksensaaja ei esimerkiksi saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella. Irtisanominen on kuitenkin mahdollista ja sallittua, jos siihen on irtisanomisperuste. Tapauksissa joissa työnantajan luovuttaessa liikkeensä sekä…
Suomessa on tietyt irtisanomisajat, joita noudatetaan yleisesti ellei muuta ole sovittu työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa. Irtisanomisaikaan vaikuttaa normaalisti myös työsuhteen kesto. Siihen vaikuttaa myös kumpi osapuoli irtisanoo sopimuksen. Työntekijälle ja työnantajalle on eri irtisanomisajat. Huom! Määräaikaista työsopimusta ei välttämättä voi irtisanoa ellei työsopimuksessa niin erikseen mainita. Työntekijän irtisanoutumisajat ovat seuraavat. Alle viiden vuoden työsuhteessa 14 vrk Yli viiden vuoden työsuhteessa 30 vrk Työnantajalle irtisanomisajat ovat seuraavanlaiset. Työsuhteen kesto irtisanomisaika Vuosi tai vähemmän 14 vrk 1 – 4 vuotta 1 kk 4 – 8 vuotta 2 kk 8 – 12…